Sateenkaaripeitto pyöryläpaloista

Vihdoin se on valmis!

Tai on se oikeastaan ollut melkein valmis jo aika pitkään. En ole vaan gradun väännön lomassa saanut aikaiseksi silittää ja kuvata peittoa, siksi blogikin on elänyt hiljaiseloa.

Tadaa! Tässä se nyt on:

Värit järjestin melko säntillisesti sateenkaareksi. Peiton ollessa levossa voi taitella esiin sen värimaailman, joka itseä eniten milläkin hetkellä miellyttää.

Peiton saa aikanaan vielä syntymäänsä odotteleva siskonlapsi. Siskoni kysyi peiton nähtyään, olenko mahtanut huomata, että ”vauvan peiton” alle mahtuu kaksi täysikasvuista aikuista. Kuvauksissa mallina toiminut kisupehmo oli kuitenkin sitä mieltä, että peitto on hyvä, koska siinä on vähän kasvunvaraa.

Taitaa se silti olla parempi vaikka nelivuotis- kuin syntymälahjaksi.

Ohje: Virkkasin peiton pääosin seiskaveikasta, neliöiden keskustoihin käytin lisäksi joitain muita sopivan paksuisia jämävillalankoja. Idean peittoon sain täältä, ja selkeä kuvallinen ohje palasiin löytyi Gingerbread Ladyn blogista. Seikaveikalla ja nelosen koukulla palasista tuli kooltaan noin 16cm*16cm. Palasia on peitossa 8*10, ja kokonaisuudessaan sillä on kokoa 165cm*132cm.

Palaset ompelin yhteen simppelillä whip stitchillä, johon hyvä kuvallinen ohje löytyi täältä. Ulkonäkö on mielestäni ihan kelvollinen, mutta tämän ompeleen huono puoli on, että palat pääsevät ompeluvaiheessa liikkumaan. Niinpä langanpäät täytyy yhdistäminen jälkeen päätellä huolella. Lopuksi virkkasin vielä reunukseksi kerroksen pylväitä ja toisen samanmoisen puolipylväitä.